Olea Think

Tekijä: Ninni Norra

  • Vastuullisuus, valta ja vaikutus: Onko ESG:stä vihreän siirtymän ajuriksi?

    VALO-hotellissa järjestetyssä Olea Thinkin asiantuntijapaneelissa pohdittiin ESG:n, eli organisaatioiden ympäristöllisten, sosiaalisen vastuun ja hallintotavan merkitystä. ESG ohjaa yksityisiä ja julkisia rahavirtoja kestävämpiin ja vastuullisempiin liiketoimintoihin ja hankkeisiin. Tapahtuman tukijana toimi Elinkeinoelämän valtuuskunta (Eva).

    Ennen paneelia kuultiin Evan toimituspäällikön Sami Metelisen avauspuheenvuoro ajatushautomoiden roolista yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Itsenäiset ja riippumattomat ajatushautomot toimivat puolueiden ja muiden vaikuttajien välimaastossa osallistuen yhteiskunnalliseen keskusteluun tavoitteena nostaa esiin tärkeiksi katsomiaan tavoitteita ja tarjoamalla keinoja niiden saavuttamiseksi. Ajatushautomot tarjoavat alustan siis kokoavalle keskustelulle ja kriittiselle tutkimukselle, jonka pohjalta ne toimivat moottoreina tärkeille muutoksille.

    Paneelin yhtenä teemana oli lainsäädännölliset velvoitteet, josta puhumassa olivat neuvottele vavirkamies Milla Kouri Valtiovarainministeriöstä, yritysvastuuasiantuntija Nicholas Wardi yritysvastuuverkosto Fibsistä sekä Suomen tilintarkastajien toiminnanjohtaja Sanna Alakare.

    Tapahtumassa puhuttiin muun muassa vuonna 2024 voimaan tulleesta kestävyysraportointidirektiivistä (CSRD), joka velvoittaa suuria yrityksiä julkistamaan ympäristöllisiin, sosiaalisiin ja hallinnollisiin seikkoihin liittyviä vaikuttavuustietoja eurooppalaisen kestävyysstandardin (ESRS) mukaisesti. Wardin esittelemä kestävyysraportoinnin aikajana on esitettynä alla olevassa kuvassa.

    Keskustelussa nousivat esiin eri tahojen ESG-kriteeristöt, raportointikäytännöt ja luontevimmat raportointitahot. Kouri nosti esiin, että viime kädessä lainsäädäntö on isosti yrityksiä toimiin ohjaava keino. Muilla arvioinneilla on kyllä merkitystä ja ne vaikuttavat rahoituksen saantiin, mutta eivät ohjaa yrityksiä laajassa mittakaavassa.

    Keskusteltaessa EU-lainsäädäntöön vaikuttamisesta esiin nousi yhteisesti jaettu näkemys, että järjestelmällisellä ja hyvin resursoidulla lobbaustyöllä saa äänensä kuuluviin päätöksenteossa. Kääntöpuolella kansalaisyhteiskunnan ja pienten toimijoiden mahdollisuudet tulla suoraan kuulluksi ovat paljon rajallisemmat. Vaikuttaminen tapahtuu pitkälti järjestöryhmittymien kautta.

    Toinen teema keskittyi yritystoiminnan rahoitukseen ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin. Miten luonnon monimuotoisuus voitaisiin huomioida järkevästi yritystoiminnassa? Miten yritysten raportointia tarkkaileva rahoittajat, kansalaisyhteiskunta, viranomaiset ja päätöksentekijät saavat oleellisen, tasapuolisen ja vertailukelpoisen tiedon toiminnan tai investoinnin ulkoisvaikutuksista? Asiantuntemusta aiheeseen toivat erityisasiantuntija Riku Lumiaro Ympäristökeskuksesta, YK:n nuorten ilmastodelegaatti Antti Regelin sekä vastuullisuusjohtaja Saara Mattero Ilmastorahastosta.

    Mattero nosti esiin, miten ESG-kriteerit huomioidaan kansainvälisesti ja suomalaisessa sijoitustoiminnassa. Erot ovat huomattavia. Vastuullisuuteen liittyviä riskejä arvioi kansainvälisesti hieman yli kolmannes rahoitusalan toimijoista. Tämä näkyy konkreettisesti kriteeristössä ongelmallisiksi luokiteltujen liiketoimintojen poissulkemisena, kuten tupakan, alkoholin tai asekaupan. Kestävän kehityksen huomioivan rahoituksen osuus jääkin sitten kansainvälisesti 12 % tasolle, kun suomalaisten toimijoiden keskuudessa luku on 82 %. Rahoituksen siirtyessä enemmän ympäristövaikutukseen tähtääviksi maksimaalista tuottoa tavoittelevasta, rahoittajien osuuksien putoaminen on ymmärrettävästi hyvin suurta.

    “Global sustainable investment review 2022”-raportin mukaan yhdysvaltalaiset sijoittajat ja rahoittajat ovat selkä poikkeama ESG-kriteeristöjen integroimisessa muihin mantereisiin nähden. Perinteinen maksimaalisen tuoton tavoittelu kattaa 62 % rahoituksesta ja vastuuttomien sijoituskohteita poissulkevien osuus 14 %, kun Japanissa, Australia ja Uusi-Seelannissa sekä Kanadassa luvut ovat noin 30 %. Osuudet avattu tarkemmin alla olevassa kuvaajassa. Eurooppalaisten toimijoiden kesken vastuullisuuskriteerit ovat laajemmin jaettuja ja rahoitusta ohjautuu määrällisesti enemmän vastuullisiin tai kestävän kehityksen huomioivin kriteerein. Valitettavasti vertailukelpoisia lukuja ei ollut käytettävissä raporttiin, joten osuuksia ei ole kuvaajassa.

    Alakare esitti, että rahoituksen suuntaamisessa kestäviin kohteisiin tarvitaan standardoitua sijoittajainformaatiota samaan tapaan kuin tilinpäätöksissä. Yhdenmukainen ja vertailukelpoinen raportointi, jonka ulkopuolinen riippumaton tilintarkastaja varmentaa, on se, johon kestävät sijoitus- ja rahoituspäätökset voi luotettavasti perustaa. EFRAG ja ISSB ovat organisaatioita, joilla pitkä kokemus tilinpäätösstandardien laatimisessa, ja niissä standardien asianmukaiseen valmisteluprosessiin on kiinnitetty erityistä huomioita.

    Lumiaro toi esiin luonnon monimuotoisuuden huomioimisen painottamalla, että luonnon ekosysteemit voivat olla hauraita ja monimuotoisuuden supistuttua sitä ei mahdollisesti voida koskaan palauttaa takaisin. Luonnon monimuotoisuus on poikkeuksetta paikallinen asia, jonka huomioiminen vaatii paikallista tuntemusta. Näin ollen yhteneväisen arviointikriteeristön luominen monimuotoisuuden varjeluun ei ole yhtä suoraviivaista kuin esimerkiksi kasvihuonepäästöjen arviointi. Tämän takia se jää usein vähäisemmälle huomiolle. Yritysten kiinnostus luonnon moninaisuutta kohtaan on kuitenkin huomattavasti lisääntynyt vuosien kuluessa, Lumiaro kertoo.

    Regelin nosti esiin kansalaisyhteiskunnan roolin sekä IPCC:n 2023 raportin. Raportin mukaan kasvihuonekaasupäästöjä tulisi laskea rajusti, jotta ilmaston lämpeneminen saadaan pysäytettyä 1,5 asteeseen. Tämä tarkoittaa laskua nykyisestä noin 55 gigatonnin hiilidioksidiekvivalentin vuosipäästöstä alle 20 gigatonniin vuoteen 2040 mennessä. Tämä edellyttäisi noin 2,2 gigatonnin vuosittaista laskua. Regelinin mielestä ESG-asioihin liittyvät kriteerit ovat hyvä asia ja niistä kannattaa pitää kiinni, vaikka ne olisivatkin epätäydellisiä. Ympäristöllisiä kriteeristöjä tulee kehittää riittävästi päästövähennyksien toteuttamiseksi, mutta samalla muutokset eivät saa olla liian nopeita tai jyrkkiä, jotta yritysten toimintaympäristö säilyy ennakoitavana.

    Paneelikeskustelun jälkeen keskusteltiin yleisökysymysten johdolla hiilitulleista, päästömaksuista ja päästökaupan laajentamisesta. Keskustelua nousi myös viherpesusta, ympäristövaikutusarviointien laadullisuudesta ja luotettavuudesta. Mattero toi esiin, että vaikutusarviointeja tekijöistä on puutetta ja arviointien tilauksilla voilla monen kuukauden tai vuodenkin pitkätkin tilausjonot. 

    Hiilidioksidipäästöjen laskenta on melko suoraviivasta, mutta hiilidioksidiekvivalenttien päästöjen tai luonnon monimuotoisuuden huomioiminen on paljon vaikeampaa ja työläämpää. Eroavaisuutta on myös selvityksen laajuuksissa. Koskeeko selvitys vain yrityksen suoran toiminnan vaikutuksia vai huomioiko se koko tuotantoketjun ja tuotteen elinkaaren?

    Kiitos panelisteille asiantuntevasta vuoropuhelusta ja yleisölle hyvistä kysymyksistä ja jälkikeskusteluista!

    Sami Metelinen, EVA:n toimituspäällikkö

    Antti Regelin, YK:n nuorten ilmastodelegaatti

    Milla Kouri, valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies

    Nicholas Wardi, FIBS yritysvastuuverkoston vastuullisuusasiantuntija

    Saara Mattero, Ilmastorahaston vastuullisuusjohtaja

    Sanna Alakare, Suomen tilintarkastajien toiminnanjohtaja 

    Riku Lumiaro, Ympäristökeskuksen erityisasiantuntija

  • Tekoäly – tulevaisuuden päätäjä?

    Julkisessa päätöksenteossa on hyvä pyrkiä arvioimaan päätöksen vaikutuksia mahdollisimman kattavasti. Tätä varten voidaan esimerkiksi kuulla eri tahoja edustavia yhdistyksiä, järjestöjä, asiantuntijoita ja tutkijoita, sekä tehdä vaikutusarviolaskelmia ja tarkastella asiaan liittyviä tulevaisuuden ennusteita. Generatiivinen tekoäly voidaan valjastaa suuren tietomäärän käsittelyyn, mikä avustaa virkahenkilökunnan ja valtuutettujen työtä ja voi nostaa esiin katvealueita, jotka jäisivät muutoin huomiotta. Tekoälylle voidaan kirjoittaa syöte päätösesityksestä tai siihen liittyvistä selvitettävistä tiedoista, joihon perustuen se etsii relevattia tietoa ja muodostaa siitä yhteenvedon. Tietolähteet voivat muodostua esimerkiksi yhden tai useamman julkisen organisaation asiakirjoista ja julkaisuista.

    Vaihtoehtoisesti tekoäly voidaan valjastaa käyttämään avointa julkisesti saatavilla olevaa tietoa internetistä laajasti tai kohdennetusti. Tämä voi osoittautua hyödylliseksi, jos pyritään arvioimaan ihmisten enimmäkseen jaettuja mielipiteitä asian tiimoilta. Generatiivista tekoälyä voidaan hyödyntää myös päätösesitykseen kantaaottavana ja siihen liittyvien selvityspyyntöjen käsittelijänä. Tekoälyassistenttit pystyvät ottamaan vastaan aiempaa syötettä tarkentavia uusia syötteitä lennosta ja kehittämään uuden vastauksen tai laskelman perustuen annettuun lisätietoon, oikaisuun tai asian rajaukseen. Tämä mahdollistaa ikään kuin tekoälyn julkisen ristikuulustelun huolenaiheista ja mahdollisuuksista päätösesitykseen liittyen.

    Tekoäly varjohallitsijana

    Alkuun humoristisessa mielessä generatiivisesta tekoälystä voidaan luoda varjohallitsija organisaatioihin, joka omiin tietoihinsa ja optimointeihinsa vedoten esittää näkemyksiä valtuutettujen, hallitusten tai johtoryhmien tekemiin päätös- ja linjaesityksiin. Tällä voidaan saavuttaa hupaisia tai tylsän johdonmukaisesti ennustettavissa olevia kannanottoja, joilla ei välttämättä ole päätöksenteon kannalta paljon arvoa. Mutta mikäli tekoälymallit kehittyvät ja pystyvät faktakeskeisesti ja tarkistettavin lähdeviittein argumentoimaan kantansa, ne voivat tarjota lisäarvoa päätöksentekoon ja toimia mahdollisesti neutraalimpina tahoina ilman inhimillisiä ajatusvirheitä. Tämä on sekä huolenaihe, että mahdollisuus.

    Erinäisiä päätöksiä ohjaa niiden avulla saavutettavat toivotut päämäärät ja päätöksen tekijään vaikuttavat sosiaaliset tekijät. Päätöksen teon looginen johdonmukaisuus ja päämäärien saavuttaminen esitetyillä keinoilla voivat olla suuresti ristiriitaisia. Päätöksen tarkoitus voi olla hyvä, mutta sen toteuttamiseksi esitetyt keinot voivat sisältää paljon ulkoisvaikutuksia, jotka voivat kokonaisuudessaan johtaa päinvastaisiin lopputuloksiin. Sosiaaliset tekijät taas voivat ohjata päätöksen tekijää tekemään suhteessa esitettyyn päämäärään kehnompia ratkaisuja, kun hän harkitsee ja pyrtkii suosimaan omaa henkilökohtaista asemaansa tai mainetta.

    Uhkat ja mahdollisuudet

    On vääjäämätöntä, että generatiivista tekoälyä tullaan hyödyntämään tiedon analysoimiseen ja jäsentelyyn, sekä tutkimuksen ja laskelmien tekemiseen. Näin tekoälyillä tulee olemaan vaikutusta julkiseen päätöksentekoon suoraan itse poliittisessa prosessissa tai sen ulkopuolisten asiantuntijoiden, etujärjestöjen tai muiden aktivistiryhmien kautta. Parhaimmillaan tekoäly pystyy tietoaineistoon vedoten ratkaisemaan poliittisia kiistakysymyksiä, estämään aikaisemmin virheelliseksi osoittautuneiden päätöksien uusimista, ottamaan kantaa edustamattomien ryhmien puolesta, tuomaan mahdolliset ei-toivotut seuraukset paremmin keskiöön pienissäkin päätöksissä ja olemaan immuuni sosiaalisille ilmiöille ja ryhmäpaineelle.

    Pahimmillaan tekoälyn kehitys ja moduulien koulutus tai niihin suhtautuminen kuitenkin politisoituu. Tekoälyn esittämät vastauksen ovat tarkoituksellisesti optimoitu tai säädetty myötäilemään haluttua ideologiaa tai eturyhmän asiaa laajemmista seurauksista ja kokonaisvaikutuksista piittaamatta. Mikäli generatiivisen tekoälyn työkalut voidaan valjastaa eri politiikkaan ja mielipideilmapiiriin vaikuttajien tahoilta laajalti, en olisi yllättänyt, että tulemme näkemään botteja, jotka julkaisevat jotain mielipidettä vahvistavaa tai hyökkäävää sisältöä kirjoituksin, meemein tai videoin netin monilla eri alustoilla. On oletettava, että botit saadaan reagoimaan pinnalle nousseissiin aiheisiin, jotka tekevät niistä dyynaamisempia ja siten ne voivat saavuttaa suuremman yleisön. Lisäksi on syytä huomioida bottien käyttäminen suoremmassa vaikuttamisessa esimerkiksi kirjallisin vetoomuksin kansanedustajiin, kaupungin valtuutettuihin ja julkisten instituutioiden sähköposti- ja muita palaute- ja esitysreittejä käyttäen.

    Tällaista vaikuttamista on tapahtunut ja tapahtunee kaiken aikaa, mutta sen automatisoiduksi tai tekoälyn luomaksi havaitseminen vaikeutuu. Automatisoiduisti tuotetuissa vetoomuksisa voidaan esimerkiksi käyttää uskottavuuden parantamiseksi mediassa esiin nostettuja uutisia ja esittää vetoomus täysin tai osin fiktiivisessä henkilökohtaisessa tarinallisessa muodossa hyödyntäen julkisesti saatavilla olleita faktatietoja osana vetoomusta.

    Tekoälyn tulevaisuus julkishallinnossa

    Lähitulevaisuudessa on nähtävissä generatiivisen tekoälyn hyödyntämistä asiantuntija-, vaikuttaja- ja viestintätehtävissä lähinnä tiivistysten ja yhteenvetojen tekijänä keskusteluun ja päätöksentekoon osallistuvan valtuutetun tai hänen avustajansa toimesta siihen liittyvästä aineistosta. Yhteenvetojen laatimista tullaan varmasti hyödyntämään myös kokousten, erityisesti verkkokokousten muistiinpanojen luojana. Tekoäly saattaa tulla palvelemaan myös kirjoitusten ja esitysten kuten sähköpostien, tiedotusviestien ja Powerpoint esitysten esikirjoittamisessa ja tarkastamisessa. Suurten tietomäärien analysointi ja täsmä hakeminen jokseenkin jäsentelemättömästä aineistosta tulee todennnäköisesti kehittymään ja yleistymään huomattavasti hitaammin eri tahojen kehittäessä omia optimoituja moduuleita tarpeitansa vastaamaan.

    Toivottavasti generatiivisen tekoälyn käyttöä voidaan kehittää täysin irrallaan poliittisesta prosessista, kunnes sen katsotaan olevan riittävän kehittynyt toimimaan hyödyllisenä työkaluna. Kehittämisen mahdollistamiseksi olisikin toivottavaa, että julkiseen päätöksentekoon liittyvät tiedot olisivat helposti tekoälykehitysryhmien saatavissa, ja tekoälyn kehitykseen suhtauduttaisiin julkishallinnan kannalta mahdollisimman avustavasti. Näin ollen generatiivisen tekoälyn mahdollisuus toimia julkiseen päätöksentekoon kantaaottavana ja rakentevana toimijana tai työkaluna tulee olemaan vielä jokseenkin kaukaista tulevaisuutta. Olisi tosin varmasti hupaisaa nähdä ajankohtaisiin asioihin ja päätösesityksiin kantaaottavia tekoäly-diktaattoreita, joka linjaavat käytettävissä oleviensa tietojen perusteella kantojaan kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi.

  • Olean puheenjohtaja Ninni Norra valittu vuoden nuoreksi muutoksentekijäksi

    Olean puheenjohtaja Ninni Norra valittu vuoden nuoreksi muutoksentekijäksi

    Systeemistä muutosta ja sosiaalista innovointia edistävä Ashoka Nordic on valinnut Olean puheenjotajan ja perustajajäsenen Ninni Norran vuoden nuoreksi muutoksentekijäksi 11.1.2024. Ashoka Nordic onnittelee Linkedin-tiedotteessaan vuoden 2024 voittajia, Norraa ja ilmastodelegaatti Hanna Höijeriä, edistyksellisestä toiminnasta.

    Norra on tunnustuksesta otettu ja kiitollinen: “Pidän tätä merkkinä siitä, että Olean visiossa on todellista potentiaalia. Pirstaleisessa ja polarisoituneessa maailmassa tarvitaan uudenlaisia tapoja ajatella.” Olea Think saa tunnustusta kokonaisvaltaista kestävyyttä edistävänä ajatushautomona, joka perustuu maltilliseen mutta järjestelmälliseen toimintaan.

    “Kun ihmiset ovat epävarmoja tai peloissaan, syntyy kiusaus toimia radikaalisti. Onnistunut muutos on kuitenkin lukuisten, hyvinkin hienovaraisten tekijöiden summa. Lisäksi erityisesti nuoret tuntuvat kokevan perinteiset poliittiset lokerot etäisiksi; miksi pitäisi valita taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden väliltä, kun tavoitteet eivät läheskään aina sulje toisiaan pois. Tämä saattaa kuulostaa itsestäänselvältä, mutta poliittista keskustelua seuratessa välittyy varsin erilainen kuva”, Norra pohtii.

    Kilpailun voittajille on tiedossa mentorointia, näkyvyyttä ja verkostoitumismahdollisuuksia. Mitä Norra ajattelee asiasta?

    “Olean näkökulmasta vuosi 2024 on strategisesti äärimmäisen tärkeä. Olemme saaneet rakennettua toimintaedellytykset edellisellä tilikaudella ja nyt onkin aika pistää ajatushautomo kunnolla käyntiin. Ashoka Nordicin tuki tulee todella tarpeeseen, sillä tässä vaiheessa jokaisella päätöksellä on pitkäkantoiset vaikutukset.”

    Ashoka Nordic is the first independent and systems change oriented organization covering the Nordics. We bring nearly 40 years of experience working globally with systems change, social entrepreneurship and how to inspire and enable people to become Changemakers in their lives, businesses and communities.

    Together with Ashoka’s global network, from Ashoka Nordic we collaborate to transform institutions and cultures worldwide so they support changemaking for the good of all. We create and manage networks in changemaking and provide leadership trainings for organizations and individuals. By cultivating ecosystems that enable an “Everyone A Changemaker” world we can make the world a better place – together.

    One of the fundamental insights of Ashoka is that behind every problem in society is a broken mindset that tries to solve our present and future challenges with old solutions. We believe that to create a world in which everyone is practicing changemaking, we need to change policies, rules, infrastructures, as well as the mindsets that determine people’s behaviour.