Euroopan unionin instituutioissa on neuvoteltu viime vuosina niin sanotusta ”CSAM-asetuksesta”, jonka tarkoituksena on estää lasten hyväksikäyttömateriaalin leviäminen internetissä (HS, 15.12.2024). Asetusehdotus pitää sisällään muun muassa velvoitteita Facebookin tai TikTokin kaltaisille palveluntarjoajille poistaa hyväksikäyttömateriaali alustoiltaan. Tarkoitusperä on tietenkin hyvä, mutta esitystä on myös kritisoitu liiallisesta puuttumisesta kansalaisten yksityisyyteen.
Jyrkimmät versiot esityksestä, jotka tunnetaan nimellä ”Chat Control”, mahdollistaisivat käytännössä sähköisen viestinnän massavalvonnan EU:n alueella, mikä ei luultavasti edes olisi tehokas toimi hyväksikäyttömateriaalin leviämistä vastaan (MTV, 11.10.2024). Voiko taloustiede tarjota meille työkaluja asetuksen ympärillä pyörivään keskusteluun ja sen vaikutusten arviointiin? Millaista on yksityisyyden taloustiede?
Omistatko sinä yksityisyytesi?
Eräs määritelmä yksityisyydelle on ”oikeus ohjata, muokata, hallita ja poistaa tietoa itsestään sekä päättää missä määrin tietoa jaetaan muille” (Westin, 1968). Yksityisyys tarkoittaa siis tosiasiallista oikeutta rajata muiden pääsyä omiin tietoihin. Täydellisen informaation markkinoilla jokainen yksilö voisi omien mieltymysten mukaisesti päättää, miten paljon haluaa itsestään paljastaa esimerkiksi yrityksille tai muille yksilöille. Erityisesti sähköisessä viestinnässä tämä toteutuu käytännössä harvoin, sillä yksityisyyden menettämisen seuraukset eivät aina ole ilmeisiä tai välittömiä.
Kuka omistaa yksityisyyden? Jos ostan yksityisyyttäni suojelevan palvelun (esim. VPN:n), olenko silloin ostanut yksityisyyteni takaisin vai vain suojellut sellaista, joka oli jo valmiiksi minun? Tässä on iso ero, sillä erään tutkimuksen mukaan kuluttajat ovat keskimäärin valmiita maksamaan 5 dollaria kuukaudessa datansa suojelemisesta, mutta vaatisivat 80 dollaria kuukaudessa hinnaksi oman datansa myymisestä (Winegar ja Sunstein, 2019). Kyse on lähes kaksikymmenkertaisesta erosta, vaikka käytännössä puhutaan samasta asiasta.
”CSAM aukene” – ja yksityisyytesi on poissa!
Yksityisyyden menettämisen ja suojelemisen yhteiskunnallisten vaikutusten arviointi on siis hyvin sotkuista, sillä kyse on hyvin abstraktista konseptista. Toinen hyvä esimerkki tästä on ”yksityisyysparadoksi” (engl. privacy paradox) eli ilmiö, jossa ihmiset sanovat olevansa hyvin huolissaan omasta yksityisyydestään, mutta kuitenkin käyttävät dataa kerääviä ja myyviä nettialustoja lähes huoletta. Onko kyse paljastetuista preferensseistä vai silkasta tietämättömyydestä?
Yhteiskunnan tasolla yksityisyyteen vaikuttavat säädökset muovaavat myös virallisia ja epävirallisia instituutioita. On tuskin sattumaa, että CSAM-asetuksen jyrkimpien versioiden takana on ollut autokratian suuntaan pitkään lipunut Unkari (HS, 3.10.2024). Asetuksen kriitikot pelkäävätkin, että valvontaa voisi helposti laajentaa esimerkiksi poliittisten vihollisten vainoamiseen. Tämän hyvinvointivaikutusten arviointi on myös hyvin sotkuista, mutta vaikutukset tuskin olisivat positiivisia keskivertokansalaiselle.
Viitteet
Helsingin Sanomat (15.12.2024). Henna Virkkunen kertoo, miten lapsia netissä saalistavat aiotaan pysäyttää. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010893361.html
MTV Uutiset (11.10.2024). Tietoturva-asiantuntija jokaiseen puhelimeen puuttuvasta EU-hankkeesta: ”Painajaismainen skenaario”. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tietoturva-asiantuntija-jokaiseen-puhelimeen-puuttuvasta-eu-hankkeesta-painajaismainen-skenaario/9024904
Alan F. Westin (1968). Privacy And Freedom. Saatavilla: https://scholarlycommons.law.wlu.edu/wlulr/vol25/iss1/20
Angela G. Winegar ja Cass R. Sunstein (2019). How Much Is Data Privacy Worth? A Preliminary Investigation. https:/papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=3413277
Helsingin Sanomat (3.10.2024). Unkari pyrkii murtamaan kiireellä viestintäsalaisuuden – ”Haluaako Suomi jäljittimet puhelimiin?”. https://www.hs.fi/talous/art-2000010731026.html
Vastaa